Armon otteessa

Armon otteessa

Pia 17. elokuuta 2012

Armo puhutteli jälleen tänä aamuna herätessäni. Kuva Ristiinnaulitusta piirtyi mieleeni ja aivan vapisutti sisältä. Kuinka voimakas ja taipumaton armo onkaan. Se tuli voimaan kohdallani Jeesuksen lausuessa sanat: "Se on täytetty."

Jeesus roikkui naulojen varassa ristin muotoisella puulla. Minun paikkanihan se olisi ollut. Hän oli elänyt puhtaan, rakkauden täydellisesti lävistämän elämän. Nyt tuo elämä uhrattiin puolestani.

Elämääni hallinnut synti vapisten odotti, milloin armo riistäisi minut omakseen. Syntiin langenneen luontoni liitto sieluni vihollisen kanssa oli saanut ristillä kuolinhaavan. Oli ilmaantunut vahvempi kilpailija, joka taisteli sydämestäni.

Synti odotti piilotellen armoa, kuin kulotautina tarttuvaa ruttoa, jonka se tiesi tulevan voimalla ylleen. Sitä tautia oli kovasti liikkeellä. Ei tarvittaisi kuin pieni hipaisu, ilmassa leijuva tartuntapisara ja tauti olisi taattu. Ja tulihan se päivä kuin nyrkki silmään ja synti tyrmättiin tatamille. Voittaja oli löytynyt. Armo.

Tuosta hetkestä kimalteli kihlasormus sormessani lupauksena ristiin naulitulta ja kuolemasta niskaotteen saaneelta Kristukselta. Lupauksena ikuisesta rakkaudestaan minua kohtaan – rakkaudesta, joka Hänen sydäntään polttaa. Tuli voittaja, joka kääri minut rakkauden viittaansa. Haavoitettu Jeesus kätki minut armonsa taipumattomaan suojaan.

Pia