Elävä sydän

Elävä sydän

Saara 29. huhtikuuta 2009

Olemme perhekerhossa kuunnelleet muutamana kertana opetusta ylistyksestä. Eräs opetuksessa käytetty raamatunkohta kosketti ja jäin sitä mietiskelemään. 

2. Aikakirjassa luvussa 20 kerrotaan Josafatista, Jumalaa pelkäävästä kuninkaasta.  Luvun alussa Josafat sai kuulla huonon uutisen. Suuri sotajoukko oli tulossa heitä vastaan. Josafat pelästyi, mutta kääntyi heti Herran puoleen.  Hän julisti paaston koko Juudaan, ja he aloittivat yhteisen rukouksen kansansa pelastumiseksi. Jakeessa 6, Josafat rukoili koko kansan edessä: ”Herra, meidän isiemme Jumala! Sinä olet Jumala, joka asut taivaassa ja hallitset kaikkia maan valtakuntia. Sinun on kaikki voima ja valta, kukaan ei voi sinua vastustaa…” Jakeessa 12 hän jatkaa: ”Me emme pysty vastustamaan tuota mahtavaa sotajoukkoa, joka käy kimppuumme, emmekä tiedä, mitä meidän tulisi tehdä. Sinuun me katsomme.”

Jumala vastasi heille profeetan kautta: ” Älkää säikähtäkö, älkää pelätkö tuota valtavaa sotajoukkoa, sillä tämä ei ole teidän sotanne vaan Jumalan.” (jae 15). He saivat myös selkeitä ohjeita: ”Lähtekää huomenna vihollisia vastaan!... Mutta teidän ei pidä ryhtyä taisteluun. Jääkää vain paikoillenne ja katselkaa, millaisen avun Herra teille antaa.” (jae 16). He saivat myös tarkat ohjeet siitä missä he tapaisivat sotajoukkojen kanssa.  Aika mahtavaa, eikö?

Herra sanoi olevansa heidän kanssaan. Josafat ja koko kansa jatkoivat rukousta. He ryhtyivät laulamaan ja ylistämään Jumalaa suureen ääneen. Tämä kaikki siis tapahtui ennen voittoa!

Ennen liikkeelle lähtemistä Josafat vielä rohkaisi kansaansa (jae 20): ”Luottakaa Herraan, Jumalaanne, niin kukaan ei teitä voita.” Neuvoteltuaan kansansa kanssa hän sijoitti laulajat aseellisten joukkojen eteen. He lauloivat Herralle ylistystä: ”Kiittäkää Herraa, iäti kestää hänen armonsa!” (jae 21).

Jae 22 kertoo meille kertomuksen loppuhuipennuksen: ”Samalla hetkellä kun laulajat alkoivat riemuhuudoin ylistää Herraa, lähetti Herra väijyksissä olleen joukon Juudaan hyökkäävien ammonilaisten, moabilaisten ja Seirin vuoriston miesten sekaan. Kaikki nämä lyötiin...”  Voiton lisäksi he saivat jakeen 25 mukaan vihollisiltaan ryöstösaalista niin paljon, että eivät kyenneet kuljettamaan sitä pois.

Uskomatonta, eikö totta! Mikä huikea suunnitelma Jumalalla olikaan. Tarvittiin vain sydän, joka oli valmis kääntymään heti Herran puoleen, sydän, joka jäi kuuntelemaan Jumalaa ja olemaan riippuvainen Hänestä.  Tarvittiin sydän, joka myönsi Jumalan suuruuden ja ylisti Häntä ennen kuin edes näki ratkaisun ongelmaan.

Minä haluan tuollaisen sydämen. Rukoukseni on: ”Herra auta ja muuta sydäntäni.”

terveisin, Saara, perhekerhon vastuuhenkilö

Kommentit

Lisää omasi
  1. avatar

    Maiju 3. toukokuuta

    Saara, kiitos hienoista sanoista. Sitä miettii kehtaako näin satunnaisena ohivilkaisijana mitään kommentoida, vaan kiittelen myös kaikista muista vahvistavista blogeista.

    Hieman aiemmin (2.Aik.16) kerrotaan kuningas Aasasta, joka ei malttanut jäädä kuuntelemaan (:7) vaan teki omapäiset ratkaisunsa. Joutui sitten kuulemaan, että sota yhä jatkuu (:9). Samassa jakeessa kuuluu lupaus, että Herra lupaa voimakkaasti auttaa niitä jotka ehyellä sydämellä ovat antautuneet hänelle.

    Mitä on ehytsydämisyys? Ehkä mm. oman tunne- ajatus- ja asennemaailman sitouttaminen siihen totuuteen, että Jumala on turvallinen, hyvä, rakastava ja luotettava isä, jonka ohjeet ovat suuresti suojaksi.

    Joskus on tullut pyytäneeksi lapsen yksinkertaisuudella Jumalalta: "Isä, näet kaikki, jotka ehyellä sydämellä haluaisivat etsiä sinua, mutta sydän vain ei ole ehyt. Jeesus paranna sinä, eheytä sinä. Tunnet jokaisen sydämen ja tiedät miten ihminen talutetaan eheyteen. Paranna omista ja toisten aiheuttamista haavoista. Armon mereen ja upoksiin kivut ja katse ilolla horisonttin. "

    Kuuliaisuudesta lipeäminen aina särkee. Usein elämä menee niin vilskeessä, ettei saa itseään kiinni ennenkuin jo notkahtaa tyhmyyksiin. Jeesus auttaa aina ylös, eikä hylkää. Vaan jatkuva keikkuminen uuvuttaa. Vakaa vaellus vahvistaa, eheyttää, terävöittää näkökykyä... "hei, olisko tuolla joku jota minä voisin vuorostani talutella lähemmäs Jeesusta" Paikka, jossa ei ehkä pysy ilman omaa valintaa. Mutta tuki auttaa. Ja ensimmäinen, iankaikkinen valinta yhteydestä on ollut ja on Jeesuksen. Hän on jo alunperin sanonut nähdessään tähän hetkeen: "Tuon ihmisen ystävä haluan olla." Jokaisen meistä. Aika ihmeellistä.

    Iloa kaikille!
    t. Maiju

  2. avatar

    Maiju 3. toukokuuta

    PS. Vielä piti sanoman, miten Saara sanoistasi kirkas ylistys tulee läpi ja virkistää. Siihen on hyvä nojata, iakkaikkiseen totuuteen, että Jumala on kaiken ylistyksen arvoinen, esim. PS 118 sanoin

  3. avatar

    keijo 12. kesäkuuta

    Kiitos valtavasta taivaan valtakunnasta ja sen kuuluttajista ja puhujista,on niin hyvä puhua Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä ja tulesta joka vielä lankeaa alttarille Herran,joten langetkaa maahan ja palvotaan Herraa ja ylistetään Hänen, Jeesuksen toisen tulemuksen hetkiä joka on kohta päällämme ja voitetaan ihmisiä Herralle ja rukoilllaan heille synnit anteeksi , toimitaan ja ilouitaan ja annetaan kiitos Herrralle,kiitos ja siunausta,keijo sweden