Hätkähdyttävä kertomus

Hätkähdyttävä kertomus

Juha 24. huhtikuuta 2013

Yksi kertomus eräästä Bill Johnsonin kirjasta hätkähdytti minut. Ei siksi, että siihen olisi liittynyt suurempi ihme, kuin josta olen aiemmin kuullut, vaan siksi, että se herätti minut huomaamaan, miten toisenlaista elämää voisin arjessa elää.

Raamattukoulun opiskelija meni kauppaan ostamaan kirjaa. Löydettyään kirjan hän meni kassajonoon ja huomasi edessään henkilön, jolla oli käsi siteessä. Hän kertoi ensimmäisen ajatuksensa olleen jotain tähän tapaan: ”Oi kiitos Isä, että rakastat minua niin paljon, että johdatit tämän henkilön aivan vasta varten eteeni parantaaksesi hänet! Ihanaa!” Niinpä hän sitten koputti henkilön olkapäälle, kyseli miten kädelle oli käynyt ja rukoili hänen puolestaan sillä seurauksella, että käsi parani siinä kassajonossa!

Tuota lukiessani tajusin väläyksessä, miten kaukana olin tuollaisesta ajattelutavasta. Vaikka rukoilen monesti sairaiden puolesta, ei mieleeni ollut edes juolahtanut, että arjessa kohtaamani tuntemattomat ihmiset voisivat olla itse asiassa Jumalan johdattamina siinä, jotta Hän voisi koskettaa heitä kauttani tällä tavoin. Jos nyt ylipäätään huomasin sairaan ihmisen arkiasioita hoitaessani, niin ajatukseni kulkivat vain tyyliin: ”Kappas, mikähän tuotakin vaivaa?” En ollut edes huomannut Herran avaamia tilaisuuksia! Hups - tuo Room. 12:2:n kehotus mielen uudistukseen Jumalan tahdon tuntemiseksi taitaa olla vähän syvempi juttu kuin olin luullut.

Tämä läksy piti ilmeisesti oppia kunnolla. Luettuni tuon kohdan lähdin lasteni kanssa Lidliin. Heti kauppaan saavuttuani laahustaa mies kainalosauvoilla vastaan. Kääk! Ei Herra, tuli liian äkkiä, minullahan on vielä lapsetkin mukana! Yritän karistaa tuon mielestäni ja jatkan matkaani vihanneshyllyille. Silloin huomaan naisen rullaavan pyörätuolillaan edessäni. Ei voi olla totta! Merkillistä! Jatkan ostoksia kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka mielessäni koen jo pientä syyllisyyttä. Olisiko pitänyt tehdä jotain? Kassojen luona kohotan katseeni ja siinä se taas on – nyt vastassa on toista jalkaa ontuva mies! Mistä nämä kaikki vaivaiset ovat juuri nyt tulleet Lidliä kansoittamaan? Vai enkö ole vain huomannut heitä ennen?

Kantaessani ostokset autoon koen Pyhän Hengen läsnäolon. Ei mitään syytöstä, vain lempeän rakkauden. Anteeksi Herra, en uskaltanut vielä, mutta ensi kerralla yritän uudelleen. Tämä on upeaa. Avaat silmiäni näkemään tämän elämän niin kuin Sinä näet. Rakastat minua niin paljon, että johdatat tielleni ihmisiä, joita tahdot parantaa ja siunata kauttani. Se, mitä teet on aina upeaa, ja on etuoikeus olla siinä mukana! Minulla on paljon opittavaa ja joudun voittamaan monia pelkoja, mutta tahdon tätä – ja sinun avullasi muutos on mahdollista.

Juha

Kommentit

Lisää omasi
  1. avatar

    Pia 30. huhtikuuta

    Upea oivallus! Ja kiitos ajatuksen jakamisesta.