Ihmisen sormenjälki

Ihmisen sormenjälki

Leena 21. syyskuuta 2012

Sanotaan, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Useimmat kuitenkin kokevat itsensä kovin tavallisiksi, osaksi harmaata massaa. Pidämme itseämme usein arvottomina ja mitäänsanomattomina ja toivomme ettemme joutuisi silmätikuiksi. Toiset taas toimivat päinvastoin ja tekevät itsestään spektaakkeleita ollakseen jotain muuta kuin tavallisia. Erikoisuuden tavoittelu kuitenkin aina paistaa läpi, sillä se ei ole aitoa. Mitä meidän sitten pitäisi tällä omalla itsellämme tehdä? Miten olla ja elää?

Voisiko ihmisen sormenjälki olla Jumalan vihje meille? Onko käsiemme jättämä jälki ainutlaatuinen muutenkin kuin vain rikosteknisessä mielessä? Onko tässä kirjoituksessa pelkkiä kysymyksiä?

Jospa Jumala antaessaan yksilölliset sormenjäljet halusi sanoa, että jos pelkkä sormen painallus on ainutlaatuinen, niin mieti hetki mitä koko kädellä voisi saada aikaan?
Samalla lailla kun laulajan tai puhujan tunnistaa äänen perustella, voi myös vaikkapa viulistin tunnistaa oman soittotyylinsä ja instrumentin äänen perusteella. Jokainen ihmiskäsin tehty viulu soi vähän eri äänellä ja eri soittajan käsissä vielä erilailla. Ihmisen voi helposti erottaa myös askeleistaan. Olemme hienovaraisesti erilaisempia kuin luulemmekaan.

Jumala on antanut minulle jotain ainutlaatuista, minut. Minun siis kannattaisi olla sovinnolla minä, eikä yrittää muuttua joksikin muuksi.
Tämä voi olla vaikeaa maailmassa, jossa lattapäät lainehilla on ainut sallittu olemisen muoto. Ei saisi olla erilainen, erivärinen, kokoinen tai muotoinen, eikä varsinkaan omituinen.

Mikä neuvoksi? Jospa alkaisin etsiä itseäni Jumalasta. Jumalaa itsestäni. Kysyisin ja keskustelisin Jumalan kanssa siitä, mitä Hän on minuun laittanut ja mitä minun pitäisi sillä tehdä. Mitä sellaista ainutlaatuista minulle on annettu, jonka on tarkoitus tulla esiin ja tuoda Hänen monimuotoisuuttaan näkyville.
En haluaisi hukata talenttia, en kaivaa maahan. En haluaisi kerran kysyttäessä sanoa, etten huomannut koko juttua tai ajattelin, että se ei ole minkään arvoinen.

Jos Jumala on antanut minulle laulun, se voi olla laulu, jonka vain minä voin päästää vapaaksi ihmisten kuultavaksi. Ehkä kirjoitus, ehkä kirja, puhe, runo, maalaus, leikki, ystävälliset sanat, kasa leivonnaisia, lohdutus surkealle, kannustus heikolle, ystävyys, ylimääräisen matkan kulkeminen toisen kanssa…. lista on loputon. Vain taivas on rajana.
Etsi siis talentti (tai koko kasa talentteja itsestäsi), mutta muista, se ei ehkä ole sinua vaan muita varten.

Leena,
freelance-ajattelija
Majakan naisten pienryhmän vastuuhenkilö

Kommentit

Lisää omasi
  1. avatar

    Maria 25. syyskuuta

    Tämän kirjoituksen luettuani tuo "Jumalan vihje" palautuu aina mieleeni omat kädet huomatessani. Hauksaa! Vautsi. Mitähän kaikkea näillä käsillä voisikaan tehdä:)