Isästä ja lapsista

Isästä ja lapsista

Manu 30. marraskuuta 2012

Kuvani Jumalasta on muuttunut aikojen saatossa. Nuorena Jumala oli ihan selvä juttu, mutta mitä se Jeesus oikein oli? Pyhä Henki oli se helluntailaisten juttu. Jeesuksen rooli on sittemmin selkiytynyt. Ja Pyhä Henki on nykyään muutakin kuin pelkkä henkimaailman juttu. Mutta mikäs Isän rooli on? Muutakin kuin Luoja?

Olin viime viikolla Isän Sydän kurssilla, siellä Jumalakuva kirkastui taas lisää. Jeesus haluaa antaa meille paljon enemmän kuin vain pelastaa meidät. Hän haluaa viedä meidät Isän luokse!

Joh 14:6: Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet."

Jeesus ei tullut tänne haalimaan seuraajia vain itselleen, vaan lähinnä Isälleen. Jeesus haluaa siis että meillä on läheinen henkilökohtainen suhde Isän kanssa, että olisimme Isämme lapsia!

Gal 4:4-7: "Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. Ja koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!"  Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta."

Meidän on siis ostettu vapaiksi lain alta Jumalan lapsiksi.

Ef 1:3-5: "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niin kuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa, edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan."

Eli me olemme Isän lapsia. Meidät on suorastaan määrätty lapseuteen! Jeesus sanoi myös että lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Se on vain meistä kiinni, otammeko tuon lapseuden vastaan vai haluammeko itse yrittää ansaita sen.

Lasten ei tarvitse ansaita olemassaoloaan. Heille riittää se, että he ovat. Isä rakastaa lapsiaan riippumatta siitä, mitä he tekevät. Monesti me kuitenkin yritämme ansaita vanhempiemme hyväksynnän, ja sama malli voi toistua myös Jumala-suhteessa.

Isän rakkautta ei voi kuitenkaan ansaita, se pitää vain ottaa vastaan. Isän rakkauden pitäisi täyttää meidät niin että me haluamme jakaa sitä toisillekin, pastoreille ja seurakunnalle, naapureille, työkavereille, appivanhemmille ja kaikille muillekin.

Käskyt ja määräykset eivät muuta meitä paremmiksi. Isän rakkaus muuttaa. Kun Isän rakkaus on täyttänyt sydämesi, niin sinun ei tarvitse enää etsiä hyväksyntää toisilta ihmisiltä, asemasta tai mistään muusta. Isän rakkaus riittää.

Eikä meidän tarvitse suorittaa ollaksemme parempia. Edes Jeesus ei tehnyt mitään omassa voimassaan, vaan Isänsä voimassa. Joh. 5:19: "Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä, vaan ainoastaan sen, minkä hän näkee Isän tekevän; sillä mitä Isä tekee, sitä myös Poika samoin tekee."

Maailma ei ole meidän harteillamme, vaan Isän kädessä. Meille riittää että pidämme kätemme Hänen toisessa kädessään.

Manu, avioparipienryhmäläinen