Selitettäessä ihmisen toimintaa ja motivaatiota psykologiassa, yhtenä toimivana teoriana pidetään Maslow’n tarvehierarkia-mallia. Sen mukaan ihmisellä on perustarpeet jotka hän tyydyttää ensin, vasta sen jälkeen hän alkaa etsiä tyydytystä hierarkiassa “korkeammille” tarpeille. Edellisissä blogeissani käsittelin Jeesuksen opetuksia fyysisistä, turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä arvonnannon tarpeista. Tässä tämän blogisarjan viimeisessä osassa käsittelen itsensä toteuttamisen tarpeita.

Maslow’n pyramidin huipulle on sijoitettu abstrakteja tarpeita, moraalisista tarpeista luovuuteen ja spontaaniuteen. Taustalla voi nähdä ideaalisen hahmon vapaasta ihmisestä, joka on onnellinen saadessaan ”tehdä mitä haluaa”. Länsimainen liberalismi on nostanut ”Vapauden” epäjumalakseen, jonka seurauksena ihmisiä rajoittavia sääntöjä, normeja ja moraalikoodeja puretaan kovalla vauhdilla.

Ihmisellä ja ihmiskunnalla on oikeus itse päättää siitä, miten elämänsä elää, koska mitään Jumalaa tai muuta auktoriteettia ei ole olemassa. Olisiko tämän seurausta joukossamme kasvava onnettomien ihmisten joukko, joka kuluttaa jatkuvasti enemmän mielialalääkkeitä, eikä oikein osaa nauttia vapautensa hedelmistä?

Jeesus puhui oman elämänsä tarkoituksesta ”Isän tahdon” toteuttamisena (Matt. 26:42). Hän sanoi, että meidän tulisi rukoilla Isän tahdon toteutumista (Matt. 6:10), etsiä Hänen vanhurskasta tahtoaan (Matt. 6:33) ja noudattaa Isän tahtoa vielä paremmin kuin fariseukset ja lainopettajat (Matt. 5:20). Jeesuksen seuraaminen ei siis suurelta osin ole itsensä toteuttamista, vaan itsensä kieltämistä (Matt. 16:24) ja muiden palvelemista Jeesuksen esimerkkiä seuraten (Mark. 10:45). Kaiken tämän tulisi kummuta rakkaudesta ja ilosta, jonka Jumalan armon vastaanottaminen synnyttää (Luuk. 11:13, Luuk. 7:47).      

  
Jeesuksen opetuksen ydin on siinä, että ilman uskoa ja luottamusta Jumalaan, ihminen on omien tarpeidensa vanki. Hän huolehtii, pelkää, suunnittelee, stressaa, ahnehtii, himoitsee, ahdistuu ja masentuu. Ihminen tavoittelee koko ajan jotain, eikä ole koskaan tyytyväinen. Jos jotain iloja ihminen elämästä saa, niin nekin ovat monesti hankittu muiden ihmisten kustannuksella, kuten fariseusten ylimielinen uskonnollisuus, publikaanien epärehellisyydellä hankitut rikkaudet, yläluokkien vallan sokaisema ylemmyyden tunto, tavallisen kansan syömingit ja juomingit.

Jeesus opetti, että kun opimme luottamaan Jumalaan ja siihen, että Hän täyttää kaikki tarpeemme tässä ajassa ja viimeistään ikuisuudessa, olemme vapaita toimimaan Jumalan antamista periaatteista käsin, pelkän tarpeiden tyydyttämisen sijasta.    
               
”Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan.” (1. Tim. 1:14)

Tommi Ahonen

Kirjoittaja on yhden vaimon mies, maaliskuussa syntyneen suloisen tyttövauvan isä, majakkalainen, Katajainen Kansa-yhtyeen laulaja ja opiskelija Suomen teologisessa opistossa.