Jumalan äänen kuulemisesta

Jumalan äänen kuulemisesta

Taru 27. syyskuuta 2011

Olisihan se niin paljon helpompaa kuulla Jumalan ääntä, jos Hän puhuisi ääneen. Tosin kyllä hän sitäkin tekee. Jotkut ovat kuulleet Hänen korvin kuultavan äänensä. Mutta hän puhuu muillakin tavoilla.

Eräs ystäväni näkee värejä, maistaa makuja ja joskus tuntee tuoksuja rukoillessaan ihmisten puolesta. Hän kertoi, että rukoillessaan jonkin sairauden lähtemistä, hän saattaa nähdä mielessään, miten jokin väri muuttuu valkoiseksi. Silloin hän tietää, että Jumala on vastannut. Valkoinen kertoo hänelle jonkin asian paranemisesta tai puhdistumisesta. Tietyt maut tai tuoksut taas symboloivat asioita hänen oman elämänsä kokemuksista ja asioista vapautumista, jolloin hän yhdistää ne kokemukset rukoiltavaan asiaan tai henkilöön. Raamatussa puhutaan ainakin Kristuksen tuntemisen suloisesta tuoksusta. Väreillä on taas aina ollut oma merkityksensä Raamatussa.

Jumala on luonut kaikki aistimme. Joskus koemme jonkin asian fyysisesti. Useammankin kerran olen nähnyt, kun sairaiden puolesta rukoiltaessa joku sanoo, että heidän kehossaan on kipu jossakin kohtaa ja se viestii siitä, että jollakulla on kipu tai sairaus siinä kohdassa.

Toiset näkevät unia, toiset näkyjä. Uniakin on monenlaisia. On tulevaisuutta koskevia unia, sitten sellaisia jotka kertovat meistä itsestämme jotakin. Näitä voi olla vaikeampi tulkita, koska ne eivät aina ole niin suoraviivaisia. Joku uni voi olla selkeä varoitus. Osa unista on vain unia. Mutta Jumala voi yhtä hyvin antaa ystävilleen heidän nukkuessaankin.

Näkyjä on erilaisia. Toisille on luonnollista nähdä kuvia mielessään. Joitakin Jumala vie ns. avoimiin näkyihin, eli näky elää ikään kuin ihmisen ulkopuolella. Kuulostaa aika kummalta tai jopa pelottavalta. Toisaalta: Belsassar näki käden kirjoittavan seinälle. Jaakobin silmät avautuivat näkemään taivaaseen vievät portaat, joita pitkin enkelit kulkivat.

Mutta useimmin Jumala puhuu meidän mieleemme niin luonnollisesti, ettei sitä tajua Jumalaksi. Hänen äänensä tuntuu naamioituneen oman mielen ajatukseksi. Olin kerran kaupassa ostamassa jotakin ja olin jo menossa kassajonoon. Yhtäkkiä mieleeni tuli ostaa kissan- ja koiranruokaa ystävälleni, jota olin menossa tapaamaan seuraavaksi. Muistan ajatelleeni, että hän on opiskelija ja lemmikkien ruoka on aika kallista. Joten tuskin hänellä on paljon rahaa. Ojentaessani kauppakassin hänelle, hän kerto,i että juuri aamulla hän oli huokaissut Jumalalle, että mistähän hän saisi kissalle ja koiralle ruokaa. Lemmikkien ruoat olivat loppuneet, eikä hänellä ollut yhtään rahaa. Siinä vaiheessa tajusin kuulleni Jumalan kehotuksen, eikä kyseessä ollutkaan oma ajatukseni.

Miten paljon enemmän kuin tajuammekaan Jumala mahtaa meille puhua.