Kiire näyttää ahdistavan kaikkia kaikkialla. Se on kuin joku voima tai mahti, joka haluaa istua olkapäillä ohjaamassa kaikkea tekemistä.
 
Tuntuu siltä, että juuri nyt Saatana haluaa varastaa aikani kiireen kautta. Raamatun mukaan hän on varastaja, tappaja ja tuhoaja (Joh. 10:10). Saatana haluaa varastaa elämäni, tappaa hengellisen kilvoitteluni ja tuhota tulevaisuuteni.
 
Kiire haluaa kontrolloida, ohjata ja hallita minua. Se ei jätä aikaa hengelliselle elämälle, Raamatun luvulle, rukoukselle tai kristittyjen yhteydelle. Kiire perustelee hyvin, miksi juuri näiden aikana minun tulee tehdä jotain muuta tai vaikka vain levätä. Kiire uuvuttaa ja synnyttää levon tarpeen ulkopuolella Jumalan ja jumalisten asioiden. Suunta on väärä. Meidän tulisi kulkea kiireestä poispäin, Jumalan luo, lepoon.
 
Jumala on luonut ajan (1. Moos. 1:3-5) ja se on hänen lahjansa sinulle ja minulle. Tarvitsemme Hänen viisauttaan, jotta osaisimme käyttää sen oikein. Psalmin kirjoittaja pyytääkin apua Jumalalta: "Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen" (Ps. 90:12). Minun tulee nöyrästi pyytää apua Jumalalta, jotta voisin laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja tehdä sen, minkä Jumala on elämääni varten suunnitellut.
 
Ahkera työnteko, hyvä suunnittelu ja Jumalan vahvistama itsekuri mahdollistavat ajan myös hengelliselle elämälle ja seurakuntayhteydelle. Kristilliseen elämään kuuluu alamaisuus Jumalalle ja Paholaisen vastustaminen (Jaak. 4:7). Voin jälleen hallita elämääni ja aikaani.
 
Väsyneille ja uupuneille Jeesus sanoo: "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon" (Matt. 11:28). Todellinen ja tyydyttävä lepo löytyy vain Jumalan yhteydessä. Hänen lähellään näen selvemmin sen, mikä elämässä on tärkeää, mitä minun tulee tehdä ja mille asioille vain sanoa ei.
 
Rukoillaan yhdessä, että vuoden 2010 aikana oppisimme elämään lähempänä Jumalaa, hallitsemaan paremmin aikaamme Hänen avullaan ja näin kokemaan vapautta kiireen orjuudesta.

Antti Ronkainen, pastori