Kirjassaan Jumalan johdatus ja sinun päätöksesi Majakka-seurakunnassakin vieraillut pastori Peter Nordberg Ruotsin Arken-seurakunnasta käsittelee kristityn elämään keskeisesti kuuluvaa teemaa, joka mainitaan usein hengellisissä puheissa, mutta josta turhan harvoin annetaan systemaattista opetusta. Jumalan johdatuksessa kulkemisesta puhutaan usein kuin itsestäänselvästi ymmärrettävänä asiana, mutta miten tuo johdatus käytännössä tapahtuu?

Muistan itse, miten vastauskoontulleena luonnollisesti uskoin Jeesuksen todella elävän ja seuraavan elämääni, mutta ihmettelin silti edistyneempien uskovien kertomuksia, joissa Hän tuntui puhuvan näille seuraajilleen jatkuvasti ja selkeästi kuin perheenjäsenet toisilleen. Ainakin joissain seurakuntapiireissä tällainen suoraviivainen hengellinen kommunikaatio tuntui olevan itsestäänselvyys. Toisaalta eräät muut, perinteisempiä suuntia edustavat uskovat näyttivät ajattelevan, että Jumalan johdatus on paljon hienovaraisempaa eikä Hän puhu omilleen selkeän verbaalisesti ehkä joitain harvinaisia poikkeustilanteita lukuunottamatta. Päätökset tulee siis tehdä raamatullisten periaatteiden ja oman harkinnan pohjalta odottamatta erityisiä vastauksia ylhäältä. Mitä asiasta sanoo itse Raamattu, ja mitä sanovat kokeneet ja koetellut kristityt?

Kirjan Jumalan johdatus ja sinun päätöksesi alkuosassa Nordberg käsittelee aiheeseen liittyviä perustason kysymyksiä. Raamatun opetusten ja kertomusten perusteella on itsestään selvää, että Jumala on kiinnostunut jokaisesta ihmisestä ainutlaatuisena yksilönä ja halukas tuomaan heidät yhteyteensä Jeesuksen sovitustyön kautta. Uudestisyntyminen herättää eloon ihmisen hengen, joka voi olla yhteydessä Pyhän Hengen kanssa ja kuulla Hänen ”puheensa” selkeästi, kuten mm. Vanhassa testamentissa ja Apostolien teoissa kuvataan. Jumala voi toki johdattaa myös yliluonnollisten merkkien, Raamatun antaman viisauden ja toisten ihmisten välityksellä.

Jumalalla on myös spesifi suunnitelma jokaisen lapsensa elämälle. Tässä kohtaa monet kuitenkin menevät Nordbergin mukaan vilpittömästi harhaan. He ajattelevat, että tämä ennalta laadittu suunnitelma on niin yksityiskohtaisen tarkka, että jokaisessa elämäntilanteessa ihmiselle on varattu yksi ainoa oikea ratkaisu, jonka valitseminen on ehdoton edellytys Jumalan suunnitelman toteutumiselle myöhemmissä vaiheissa. Täten kristityn tulee aina etsiä tarkkaa ja yksiselitteistä johdatusta ennen päätösten tekemistä, ettei Jumalan täydellinen suunnitelma hänen elämälleen epäonnistu. Ajatus tuntuu johdonmukaiselta, mutta kuten Nordberg mm. tavallisesta elämäntilanteesta otetulla fiktiivisellä esimerkillä osoittaa, se voi käytäntöön sovellettuna lamauttaa ja passivoida uskovan, joka ei koe saavansa ajoissa odotettua vastausta Herralta. Tämä ennakko-oletus pikkutarkasti noudatettavasta suunnitelmasta ei myöskään varsinaisesti edesauta hengellistä kasvua ja kypsymistä.

Nordberg huomauttaa, että Jumalan tahdon etsiminen ei tarkoita omasta vastuusta ja järjenkäytöstä luopumista. Se ei tarkoita oletusta, että kaikista mahdollisista vaihtoehdoista vain yksi on kulloinkin oikea ja minkä tahansa muun valitsemisesta seuraa rangaistus tai Jumalan suunnitelmasta sivuraiteelle ajautuminen. Päinvastoin; kuten Paavali galatalaiskirjeessä selittää, Kristuksen omina meidän ei tarvitse eikä pidä nähdä Hänen tahtonsa noudattamista rangaistuksen uhkaan perustuvana kylmänä, ankarana lakina, vaan Jumalan armahtamina ja omikseen ottamina voimme Pyhän Hengen antaman viisauden ja ymmärryksen avulla tehdä päätökset itsenäisesti ja silti Hänen tahtonsa mukaisesti. Uudessa testamentissa kehotetaan itse asiassa useammin tämän Jumalan antaman viisauden etsimiseen kuin yksinkertaistettuun ”kysymysrukoukseen”. (Mm. Kol. 1:9-10, Ef. 5:15-17 ja Room. 12:1-2 puhuvat tästä.) Jumalan palveleminen on elävää elämää, ei pelkkää ulkokohtaisen mekaanista tottelemista.

Kirjoittajan mukaan ennen Jumalan spesifin johdatuksen etsimistä on ensiarvoisen tärkeää oppia tuntemaan Jumala rakastavana Isänä ja Jeesus lampaistaan hellästi huolehtivana Paimenena. Jumalalla on toki tahto minun kohdalleni, mutta Hän ei pakota eikä manipuloi minua noudattamaan sitä, vaan toivoo minun valitsevan sen omasta tahdostani luottaen siihen, että Hänen tiensä on minullekin paras. Vastauskoontulleella on jo jonkinlainen käsitys Jumalan hyvyydestä, ja mitä kauemmin uskova vaeltaa lähellä Herraa, sitä helpompi hänen on luottaa Herran hyvyyteen ja uskollisuuteen.

Nordberg kuvaa kirjassa omaa heräämistään siihen ymmärrykseen, ettei Jumala anna jokaiseen tilanteeseen valmiita ratkaisuja ja että Hän haluaa välillä olla käskynantajan sijasta neuvonantaja antaakseen meille mahdollisuuden kasvaa ja oppia. Samoin kuin matematiikkaa oppii tekemällä opetettujen mallien pohjalta itsenäisesti harjoitustehtäviä (sen sijaan, että vain mekaanisesti kopioisi oikeat vastaukset ratkaisusivulta), myös Jumalaa ja hengellistä elämää voi usein oppia tuntemaan paremmin, kun valmiiden vastausten sijasta joutuu tekemään omaehtoisesti ratkaisuja aiemmin Raamatusta opitun ja omien hengellisten kokemusten pohjalta – vaikka joissain tilanteissa Herralla on syytä antaa suoriakin kehotuksia.

Miten tämä tapahtuu käytännössä? Ratkaisuja tehdessä tulee toki ensisijaisesti etsiä rukouksessa Jumalan tahtoa – ja samalla pyytää Häneltä viisautta olla tulkitsematta omia tunteita tai ajatuksia ”Herran puheeksi”. Ellei mitään yksiselitteisen selkeää vastausta heti tule, on hyvä tarkastella eri vaihtoehtoja Raamatun antaman ilmoituksen valossa. Myös omat ja toisten uskovien kokemukset siltä elämänalueelta, johon ratkaisu liittyy, voivat tuoda olennaisen avun päätöksentekoon. Lopuksi on tärkeää yksinkertaisesti uskaltaa tehdä päättäväinen ratkaisu Jumalan uskollisuuteen luottaen – tapahtuipa tuo ratkaisu sitten Herran selkeän ilmoituksen tai Hänen antamansa yleisen ymmärryksen ja kokemuksen pohjalta.

Kirjan loppuosassa Nordberg käy yleisluontoisesti läpi muita aiheeseen liittyviä tekijöitä, kuten tunteiden, ajatusten ja jopa impulssien roolia päätöksenteossa, ihmisen sielun ja hengen välistä eroa sekä Jumalan tahdon raamatullisia suuntaviivoja hengellisen ja maallisen elämän eri osa-alueilla. Myös dynamiikka uskovan yksilöllisten lahjojen ja kutsumuksen sekä toisaalta seurakunnan laajempien, kollektiivisten tavoitteiden välillä on mielenkiintoinen osa-aihe.

Kaiken kaikkiaan Jumalan johdatus ja sinun päätöksesi on hengellisesti ravitseva, rohkaiseva ja ajattelemisen aihetta antava teos, jota voin suositella kaikille kristityille.

Markus

Arvioin ruotsinkielisen alkuteoksen Guds ledning & dina beslut (Boklövet Arken, 2007).
Kirja löytyy suomeksi mm. kustantajan verkkokaupasta täältä.

Peterin opetukset kirjan pohjalta löytyvät videoina Majakan mediakirjastosta: "Jumalan johdatus ja sinun päätöksesi - osa 1" (linkki) & "Jumalan johdatus ja sinun päätöksesi - osa 2" (linkki).

Kommentit

Lisää omasi
  1. avatar

    keijo 28. huhtikuuta

    Hyvä pää kirjoitus Jumala tahto ja ohajus ja meidän päätös tuo mukanaan mietteitä ,että mihinkä asti voimme päättää ja sitten Jumala säätää ja ei ole miehen vallassa miten hän askeleensa ohjaa vaan Jumalan ja emme tiedä mitään huomista ei parhaalllakaan päätöksellä me emme voi sitä muuttaa kun olemme Jumalan tahdon tiellä ja kaikki on Jumalan hallussa ,sillä hän kääntäämeidän sydämmet ,niinkuin vesi ja siihen me sanomme tietysti amen ,ja amen ,kiitos ja siunuasta,keijo södertälje