Raamattu ja tiede - osa 2/3

Raamattu ja tiede - osa 2/3

Tommi 15. heinäkuuta 2010

Tällä hetkellä pinnalla on kysymys maailman iästä, evoluutiosta ja Genesiksen luomiskertomuksesta. Monet uskovat kokevat, että uudet teoriat uhkaavat Raamatun arvovaltaa. Toiset ovat omaksuneet mallin, jonka mukaan teoriat täydentävät luomiskertomusta, jota ei ole tarkoitettu ymmärrettävän kirjaimellisesti. Yleisesti ajatellaan että uskovat ovat joutuneet muuttamaan käsityksiään tieteellisen tiedon lisääntyessä, mikä tietysti osittain pitää paikkansa. Luomiskertomuksen kohdalla asia ei kuitenkaan ole niin selkeä.

Seuraavan kappaleen lähteenä olen käyttänyt Biologos –foorumin ”How was the Genesis Creation Story Interpreted Before Darwin” -artikkelia.

Jo ennen Darwinia monet teologit olivat pitäneet luomiskertomusta yksinkertaistettuna kertomuksena, joka oli muotoiltu ihmisten kieltä ja käsitteitä vastaavaan muotoon. Origeneen mukaan luomiskertomus on vertauskuvallinen kuvaus luomisen mysteeristä (On first principles). Augustinus tulkitsi, että luomiskertomus on Jumalan "lapsen kieltä". Hänen mukaansa Jumala loi maailmaan myös kapasiteetin kehittyä. (The Literal Meaning of Genesis). Tuomas Akviniolainen ajatteli, että luomiskertomuksen pääsisältö on siinä, että Jumala loi, ei se, miten tai milloin tämä tapahtui. John Wesley muotoili ajatuksen sanoin: "Genesiksen inspiroitu kirjoittaja, joka kirjoitti ensisijaisesti aikansa Juutalaisille, muotoillen kertomuksensa sen ajan seurakunnalle, kuvailee asioita niiden ulkoisten ominaisuuksien perusteella, jättäen meille mahdollisuuden, jumalallisen valon ohjauksessa, päästä perille mysteereistä, jotka niihin on kiedottu."

Joku voi kuitenkin ajatella mitä väliä tällä kaikella on? Miksi en voi vain hyväksyä Raamatun opetusta ja uskoa kirjaimellisesti kuuteen päivään joitakin tuhansia vuosia sitten? Onkin helppo hyväksyä kirjaimellinen tulkinta silloin, kun aiheella ei ole mitään konkreettista kosketuspintaa elämäämme. Tiede kuitenkin kehittyy ja saamme uutta tietoa myös universumista. Joillekin ihmisille nämä ovat todellisia kysymyksiä, joiden parissa he tekevät työtä joka päivä. Uusi kasautuva tieto on jäsennettävä jonkun teorian mukaan ja esimerkiksi kosmologian alueella on yksinkertaisesti pakko olettaa universumin iäksi enemmän kuin muutama tuhat vuotta.

Tommi Ahonen

Kirjoittaja on yhden vaimon mies, maaliskuussa syntyneen suloisen tyttövauvan isä, majakkalainen, Katajainen Kansa-yhtyeen laulaja ja opiskelija Suomen teologisessa opistossa.

Kuva Stock photo.

Kommentit

Lisää omasi
  1. avatar

    Antti 29. heinäkuuta

    Olen kyllä eri mieltä siitä, että olisi pakko olettaa universumin iäksi enempää kuin muutama tuhat vuotta. Lähdettäsi et maininnut, mutta näin periaatteesta uskon mielummin täydellisen viisaan Jumalan Sanaan kuin epätäydellisen ihmisen (jolla on ennakkoasenne) sanaan.