Suunta

Suunta

Pia 23. tammikuuta 2017

Elämän suuntaa on joskus vaikea hakea. Jos arki on kovin kiireistä, ei ole aikaa hengähtää ja tarkastella mihin sitä onkaan pikkuhiljaa suuntaamassa. Asiat helposti vain tapahtuvat. Lopulta jokin asia alkaa hiertää niin paljon, että siihen tehdään muutos ja muutkin palaset elämässä suuntautuvat sitten vähän sen mukaisesti. 

Elämää suunnataan helposti vähän niin kuin laivaa. Mitä isompi paatti ja enemmän lastia, sitä hienovaraisemmin tehdään käännöksiä, että pysytään aallokossa pystyssä. Pienellä kevyellä purrella meno voikin olla sitten ärhäkämpää suunnan vaihtoa.

Isojen valintojen äärellä menee helposti monta palasta ihan uusiksi ja muutos voi pelottaa. Yhtäkkiä kauemmin turruttaneet epäkohdat, joihin valinnoilla ollaan hakemassa ratkaisua ja muutosta parempaan, näyttävätkin vähäpätöisiltä. Oma arki alkaa tuntua parhaalta mahdolliselta, eikä yhtäkkiä mitään haluaisikaan muuttaa. Nouseva muutosvastarinta voi tuntua vatsassa asti tai palana kurkussa.

Monien muutosten läpikäyjänä olen kuitenkin itse kokenut nuo muuttuneet tilanteet myös omanlaisena seikkailuna. Jos jotain oikein kauan kaipaa ja odottaa, on sille hyvä tehdä rohkeasti tilaa ja valmistautua sietämään sopivasti epämukavuutta. Elämästä oppii paljon rämpiessään epämukavuuden rämeikössä ja monesti siellä tulevat vastaan ne mielenkiintoisimmat ja persoonallisimmat taipaleen kohdat.

Isoja muutoksia suuntaan tai toiseen on taas luvassa, halusin tai en. Voin onneksi kuitenkin valita sen, millä asenteella heittäydyn niihin. Niinkuin vuodenajat vaihtelullaan tuovat esiin jotain uutta vanhaan tuttuun, myös muutokset elämässä tuovat esiin uutta itsestäni. Ehkä huomaan jostain löytyneen aivan uudenlaista rohkeutta tai sisukkuutta. Kenties yllätän itseni oppimalla jonkun uuden taidon, vaikka jo luulin, ettei vanha koira opi. Uusia ovia avautuu menemällä sisään edessä olevista. Ehkä Isä jätti jälleen yhden oven raolleen minua varten.

Pia

 

Kuva: FreeImages.com/ Arjen Lutgendorff