Taivaallinen kaulin

Taivaallinen kaulin

Teemu 12. lokakuuta 2010

Taivaallinen Kaulin tarkoittaa kaikkia niitä tilanteita, joita Jumala laittaa meidän eteemme. Me olemme se taikina, jota kaulitaan.

Nuoruuteen kuuluu särmikkyys – niin myös nuoreen uskovaisuuteen. Silloin ollaan radikaalisti yhtä mieltä ja mielipiteet ovat mustavalkoisia. Silloin olemme Jumalan leivinlaudalla olevia taikinapaakkuja, joita ei vielä ole lähdetty kaulimaan. Mutta meidän Isämme, Jumala, haluaa, että me menemme eteenpäin ja kauliminen alkaa.  Me muutumme, kun pidämme Jeesuksesta kiinni.

Paavali on eräs parhaimpia esimerkkejä Raamatusta, miten nuori radikaali taipuu vähitellen täysin Jumalan tahtoon omassa elämässään. Paavali nimittäin aloitti toisesta ääripäästä – raivoisasta seurakunnan vastustamisesta (Apt. 8:1-3).

Saulus ei vielä ymmärtänyt Jeesuksen sovitustyötä ja taisteli kynsin hampain seurakuntaa vastaan. Hän oli vilpitön – mutta vilpittömästi väärässä.  Jeesus kuitenkin näki Sauluksen sydämen, ja sen innon joka hänen sisällään paloi. Ja Jeesus kohtasi Sauluksen.

Jeesus ilmestyi Saulukselle ukkosenjylinän ja valoilmiön kautta ja Saulus oli pysäytetty (Apt. 9:3-6). Kun näky oli mennyt ohi, Saulus oli sokeutunut.  Hänet vietiin Damaskoon, ja siellä Ananias niminen henkilö tuli ja rukoili Sauluksen puolesta – ja hän sai näkönsä jälleen takaisin.  Ananias vastusti mennä rukoilemaan Sauluksen puolesta, koska tiesi hänen maineensa seurakunnan vihollisena, mutta totteli Pyhää Henkeä. Kun Saulus oli kaiken tämän kokenut, hänen mielipiteensä Jeesuksesta kääntyi täysin vastakkaiseen suuntaan – hän oli saanut riittävät todisteet ja tiesi, että Jeesus on todellinen. Hänestä tuli radikaali Jeesukselle.

Ensimmäinen tehtävä, mikä Paavalille ja Barnabaalle tuli eteen, oli noita Elymasin nuhteleminen. Kun kuuntelee Paavalin nuhteita, ei arvaa, että sama henkilö vain vähän aikaisemmin oli ollut verenhimoinen seurakunnan vastustaja (Apt. 13:9-11).

On mielenkiintoista, että Paavali tapasi Jeesuksen ensi kertaa niin voimakkaasti, että menetti näkönsä.  Kun hänestä tuli Jeesuksen voimakas apostoli, hän ensi töikseen profetoi noidan sokeaksi. Tässä on salaisuus – ihmisten tulee tiedostaa olevansa sokeita hengellisesti, ennenkuin oikeasti voivat nähdä valon – Jeesuksen. Mutta eikö Paavali ollut muuttunut? Kun ihminen kohtaa Jeesuksen, tällainen täyskäännös on mahdollista. Samalla rohkeudella millä hän oli ennen vastustanut seurakuntaa, hän nyt evankelioi juutalaisia tovereitaan (Apt. 14:1).

Mutta ei Paavalin elämä ollut kovin helppoa. Hänet oli nostettu taikinapaakuksi Jumalan leivinlaudalle ja hän ryhtyi innokkaasti levittämään evankeliumia. Kuitenkin Jumala salli hänen eteensä monenlaisia vainoja ja ongelmia (2 Kor. 11:24-27). Paavalia kaulittiin ihan toden teolla. Ne vaikeudet, joita hän kohtasi olivat isoja, ja ihmiset, jotka eivät olisi olleet varmoja siitä mihin uskoivat, olisivat varmasti perääntyneet uskossa. Mutta ei Paavali – hän tiesi, että Jeesus on todellinen, ja sen takia hän otti kaulimisen vastaan Herralta, koska tiesi että Hän riittää kaikissa koetuksissa.

Kaiken keskellä Paavali muisti nämä sanat: ”Näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut” (Room 8:37).  Muistetaan, että tämä sama asia pätee meidän kaikkien elämässä.   Otetaan ilolla vastaan kaikki tilanteet, joita Jumala sallii elämäämme, ja mennään kaikesta läpi voittosaatossa Kristuksessa.

Teemu, Majakan ruokapalvelun vastuuhenkilö