Tuhlaajaisä

Tuhlaajaisä

Manu 27. helmikuuta 2013

Monet ovat lukeneet ja kuulleet Tuhlaajapoika-kertomuksen Luukkaan 15 luvusta niin, että päähuomio siinä keskittyy hunningolle joutuneen pojan takaisin kotiin pääsemiseen. Pitäähän sekin tietysti paikkansa, mutta usein unohtuu kertomuksen kaksi muuta päähenkilöä.

Kirjassaan 'Tuhlaaja-Isä' Timothy Keller tuo aivan uuden ulottuvuuden vanhaan ja tuttuun tarinaan. Se ei enää kerro vain 'heistä', tuhlaajapojista ja tyttäristä, jotka ovat syntisen maallisen elämän jälkeen palanneet Jumalan kotiin. Se kertoo yhtä paljon myös 'meistä' vanhemmista veljistä ja siskoista, jotka olemme olleet kotona ilman oikeasti läheistä henkilökohtaista suhdetta Isän kanssa. Täytyy tunnustaa, että löysin itseni liiankin hyvin vanhemman veljen saappaista.

Jeesus kertoi tämän tarinan publikaaneille ja syntisille, jotka samaistuivat tuhlaajapoikaan, mutta samalla myös fariseuksille ja lainopettajille, vanhemmille veljille, jotka yhtä lailla tarvitsivat sydämen muutosta. Monet tuhlaajapojat lähtivät seuraamaan Jeesusta, mutta useimmat vanhemmat veljet tulivat lähinnä raivoihinsa Jeesuksen sanoman tähden. Nykyään tilanne tuntuu olevan toisin päin. Keller toteaa kirjassaan jopa, että jos saarnaamisemme ja elämämme eivät vaikuta ihmisiin samalla tavalla kuin Jeesuksen aikana, niin emme mitenkään voi olla julistamassa samaa sanomaa kuin Hän!

Nuoremman veljen pyyntö saada perintöosuutensa ennen isänsä kuolemaa tarkoitti suurin piirtein samaa kuin sanoisi isälleen suoraan, että toivon sinun kuolevan. Kuulijoiden suureksi järkytykseksi isä suostui pyyntöön. Seuraava järkytys oli isän asenne pojan saapuessa kotiin. Sen sijaan, että hän olisi odottanut pojan pyytävän anteeksi toimintaansa, isä ennenkuulumattomasti juoksi poikaansa vastaan ja palautti pojan kunniaan pukemalla hänelle omat parhaat vaatteensa ja järjestämällä ylenpalttiset juhlat.

Myös vanhemman pojan käytös oli häpeällistä. Isän juhlista pois jääminen ei sen aikaisessa kulttuurissa tullut kuuloonkaan, eikä isän puhutteleminen tuolla tavalla ollut hyväksyttävää. Kuuliaisuudellaan ja ylpeydellään vanhempi veli yritti hallita isäänsä. Mutta isän lempeys häntäkin kohtaan yllättää. Vanhempi veli odotti, että Jumala siunaa häntä, koska hän on elänyt hyvin, raatanut Isänsä hyväksi ja noudattanut kaikkia sääntöjä. Isän rakkaus nuorempaa veljeä kohtaan sai hänet raivon partaalle. Jos vanhempi veli olisi tavannut veljensä ennen isäänsä, niin todennäköisesti hän olisi estänyt veljeään saapumasta kotiin, tai ainakin yrittänyt asettaa ehtoja veljensä kotiin pääsyyn. Vanhempien veljien uskonnollinen moralismi karkottaa ihmisiä seurakunnista myös nykyään.

Mikä voi sitten pelastaa vanhemman veljen? Vain Jumala! Samoin kun isä tuli ulos vastaan kumpaakin veljeä, myös Jumala haluaa kohdata niin tuhlaajapojat kuin myös vanhemmat veljet. Kotiin palaavan tuhlaajapojan on helpompi katua syntejään, mutta vanhemman veljen pitää myös tunnistaa ja tunnustaa motiivinsa. Hän haluaa itse pelastaa itsensä hyvillä teoillaan. Hänen syntinsä on hyvistä teoista nouseva omavanhurskaus, pyrkimys olla oma vapahtajansa ja herransa. Mutta Jeesus on kuollut myös näiden syntien edestä.

Jeesus on maksanut sen hinnan, että me pääsemme takaisin kotiin ja niihin juhliin, jotka Isämme on järjestänyt. Meitä ei ole pelastettu meidän hyvien tekojemme vuoksi vaan silkasta armosta! Vain ja ainoastaan armosta! Jumala ei ole meille mitään velkaa siitä, mitä me olemme hänelle tehneet, mutta me olemme Hänelle velkaa kaiken.

Tuhlaajapoika-kertomus ei kerro, miten vanhempi veli vastasi isälleen, kun hän pyysi poikaansa mukaan juhliin. Jätetään me kuitenkin omat asenteemme Isälle, ja annetaan Hänen rakkautensa täyttää niin meidät kuin muutkin meidän kauttamme.

Keller, Timothy. Tuhlaaja-Isä. 128 sivua. Päivä Osakeyhtiö 2010. Kirjan painos on loppunut kustantajalta, mutta sitä voi vielä löytää hyvin varustellusta kristillisestä kirjakaupasta tai antikvariaatista, mm. täältä.